Tiistaina 12.5. Mici kaatui lattialle. Itse en ollut kyseistä tapahtumaa näkemässä. Äiti soitti sitten saman tien eläinlääkäriin, joka virallisesti olisi sulkeutunut jo minuutti sitten, mutta joka suostui ottamaan Micin vielä vastaan. Isä sitten kaappasi koiran autoon ja ajoi saman tien Hervannan eläinlääkäsiasemalle. Eläinlääkärin tuomio oli epilepsia. Sydämestä kohtaus ei kuulemma voinut johtua koska silloin suunlimakalvot olisivat olleet eriväriset. Mitään lääkitystä Mici ei saanut ja kohtaus meni nopeasti ohi ja Mici hyppäsi jo omin jaloin autoon paluu matkalla. Pitää nyt toivoa ettei uusia kohtauksia enää ikinä tule :( Viime päivät olen sitten lueskellut netistä epilepsiasta ja kaikista muista sairauksista mikä voisi olla kyseessä, mutta pitää nyt vain seurailla tilannetta. Lenkeillä Mici on ollut ihan normaali itsensä ja ajanut lintuja takaa ja ollaan me juostukin. Eläinlääkärin mukaan Micille voi antaa ihan normaalisti liikuntaa eikä me treenejäkään ajateltu pois jättää. Tosin mitään kuuden tunnin metsävaelluksia ei enää tehdä vaan pitää tehdä pidemmät lenkit sillä tavalla, että autotie kulkee tarvittaessa lähellä. Että voi pieni eläin olla tärkeä. Voimahali omalle Micilleni.
